Yksityishenkilöt

Annoimme puolisoni kanssa pörssiyhtiön osakkeita lahjaksi tyttärellemme. Osakkeiden siirrosta teimme paperit pankissa ja asian piti olla meidän osalta valmis. Noin kolmen viikon kuluttua tästä soitti meille pankista henkilö ja pyysi toimittamaan lisätietoja siirtämistä varten. Veimme tarvittavat paperit pankkiin seuraavana päivänä ja kysyimme samalla siirrosta. Siirto ei henkilökunnan mukaan onnistunut, koska kaikkia tietoja ei ollut aikaisemmin tehdyissä papereissa. Lisätietojen jälkeen siirto onnistui. Pankin toiminta oli mielestämme erittäin hidasta, joten onko palvelun hitaudesta mahdollisuus saada hyvitystä?

Vastaus:
Olen samaa mieltä kanssanne, että siirto kesti huomattavasti kauemmin kuin mitä normaalissa tilanteessa (1-5 vrk) olisi odottanut. Saamissani tiedoissa ei kuitenkaan ollut tarkemmin eritelty sitä, minkä puuttuvan tiedon takia siirtoa ei voitu tehdä nopeammin. Osakkeiden siirtäminen voi toisinaan kestää kauemmin, jos kyseessä on esimerkiksi ulkomaisten yhtiöiden osakkeet, osakkeita siirretään ulkomaiselle henkilölle tai osakkeiden sijaan siirretään arvo-osuustili.

Suositukseni on, että viivästymisen syy selvitetään ja samalle myös se, kenen toiminnasta viive on aiheutunut. Jos viive on aiheutunut teidän käyttämän säilytysyhteisön (pankin) toiminnasta ja pankki ei ole toiminut säilytyssopimuksen (mm. määräajat) mukaisesti, voi asiasta tehdä kirjallisen reklamaation suoraan pankille. Reklamaatiossa voi vaatia alennusta palvelun hinnasta ja viivästymisestä aiheutuneista kustannuksista, jotka on myös perusteltava. Asiasta on hyvä kuitenkin keskustella ensin pankin kanssa ennen reklamaation tekemistä. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta sekä oma juristi voi tarvittaessa auttaa myös asian hoitamisessa.

Miten voin parhaiten siirtää omaisutta lapsilleni, jotta heidän ei tarvitse maksaa lahjoista veroa? Siirtäisin lapsille asunto-osakkeeni ja suomalaisia pörssiosakkeita.

Vastaus:

Omaisuuden siirtoon on useita vaihtoehtoja, joista valitaan omaan tilanteeseen ja tavoitteisiin (verorasituksen alentaminen yms.) parhaiten sopiva ratkaisu. Tämän vuoksi ei voi useimmiten etukäteen sanoa, mikä vaihtoehto sinulle sopisi. Valittaessa sopivaa vaihtoehto tarvitaan tietoa omaisuuden määrästä ja millaisesta omaisuudesta on kyse. Myös omaisuuden siirtoon käytössä oleva aika, lahjansaajat (lapset vai myös lapsenlapset) ja muut ehdot (hallintaoikeuden pidättäminen yms.) vaikuttavat myös oikean ratkaisun valintaan.

Lyhyesti sanottuna verotukseen voi vaikuttaa parhaiten, kun omaisuuden siirtäminen tehdään pienissä erissä useiden vuosien (vuosikymmenten) aikana. Tällöin voidaan käyttää lahjoitusten lisäksi apuna myös testamenttia, vakuutussopimuksia, liiketoiminnan sukupolvenvaihdoshuojennusta ja muita keinoja. Omaisuuden lahjoittaminen yhdellä kertaa on kyllä nopea keino, mutta se ei useimmiten ole verotuksellisesti edullisin.

Lahjaveron ohella on hyvä samalla suunnitella myös kuntoon vaihtoehdot perintöverotuksessa, jos niihin haluaa vaikuttaa. Lisäksi verosuunnitelun voi laajentaa koskemaan myös lahjan- tai perinnönsaajien tuloverotukseen ja varainsiirtoverotukseen.

Sain kirjeen testamentin tiedoksiannon hyväksymisestä. Kirjeessä oli testamentin jäljennös, jossa oli näkyvillä vain minun perintöoikeuden poissulkeminen, testamentin tekijän tiedot ja testamentin todistajat. Muut tiedot testamentin jäljennöksessä oli peitetty. Olimme testamentintekijän kanssa keskustelleet aikaisemmin, että minun perintöosuuteni voisi siirtää testamentilla suoraan lapsilleni. Miten voisin varmistua, että lapseni saavat yhdenvertaisen kohtelun sisarteni kanssa?

Vastaus:

Tässä vaiheessa testamentin tiedoksisaantia ei ole syytä hyväksyä eikä lähettää tiedoksiannon vastaanottamisesta hyväksyntää sitä pyytäneelle. Perintökaaren mukaan testamentin tiedoksiannossa on oltava mukana oikeaksi todistettu jäljennös, jota et saamieni tietojen perusteella ole saanut. Jäljennöksestä tulee tällöin näkyä kaikki testamentin tiedot, jotta se täyttäisi perintökaaren vaatimukset.

Ehdottaisin sinua ensimmäiseksi pyytämään uuden tiedoksiannon siltä, joka on sen ensimmäisen kirjeen lähettänyt. Uudessa tiedoksiannossa tulee silloin olla alkuperäisen testamentin oikeaksi todistettu kopio kokonaan, ei osittain peitettynä. Voit pyytää myös tiedoksiantoa haastemiehen välityksellä ja se johtaa samaan lopputulokseen, mutta se aiheuttaa lisäkustannuksia.

Jos testementilla omaisuutta saanut (testamentinsaaja) ei tee tiedoksiantoa em. perintökaaren mukaisesti, niin voit toimia kuolinpesän asioissa normaalisti perillisen asemassa samaan tapaan sisarustesi kanssa. Ilman testamenttia ei lapsiesi asemaa tarvitse arvioida, koska olet perittävän lakisääteinen perilllinen. Tällöin voit tosin luopua perinnöstä lastesi hyväksi myös ilman testamenttiakin, mutta se on jo oma asiansa arvioitavaksi.

Testamentin sisältö ja vaikutukset perillisten asemaan on kuitenkin selvitettävä, koska testamentista on tehtävä merkintä perukirjaan ja sillä voi olla vaikutusta perintöverotukseen. Yhteenvetona testamentin asema kannattaa ratkaista ennemmin nyt kuin myöhemmin, mikä säästää myös osapuolten kustannuksia.

Olimme lähdössä lomamatkalle, mutta lentokoneen lähtö viivästyi n. 7 tuntia. Viivästyksen syy oli lentokoneen tekninen vika. Onko viivästymisestä mahdollista saada korvausta lomamatkan lyhentymisen takia?

Vastaus:

Kysymyksessä ei ollut tarkennusta, oliko kyse ns. valmismatkasta vai itse hankituista pelkistä lentolipuista lomakohteeseen. Valmismatkoihin liittyvissä viivästyksissä matkatoimisto on pääsääntöisesti vastuussa koko ostetusta matkasta (lennot, majoitus yms.). Jos lentoliput on hankittu erikseen, on lennon viivästymisestä vastuussa lentoyhtiö.

Molemmilla vastuutahoilla on ns. huolenpitovelvollisuus ja korvausta voi saada, jos tätä velvollisuutta ei ole noudatettu. Huolenpitovelvollisuus sisältää normaalisti tiedottamista matkustajille sekä viivästyksen pituuden mukaan juotavan, ruokailun ja viestinnän (esim. yhteydenotot läheisille) järjestämistä.

Lentoyhtiöltä voi vaatia ns. vakiokorvausta, jonka määrä riippuu viivästyksen (7h) kestosta ja lentomatkan pituudesta. Tekninen vika voi olla peruste vakiokorvauksen maksamiselle, jos lentoyhtiö ei voi esittää teknisen vian syyksi poikkeuksellista olosuhdetta (mm. lakko, sopimattomat sääolosuhteet). Unionin tuomioistuin on ratkaissut tekniseen vikaan liittyviä korvauksvaatimuksia esimerkiksi tapauksessa C-257/14.

Lisäksi valmismatkalaki antaa mahdollisuuden vaatia korvausta myös matkatoimistolta, kun lento on myöhästänyt. Korvauksen saaminen ja sen määrä on arvioitava tapauskohtaisesti, jolloin mm. matkan kesto ja viivästyksen pituus vaikuttavat mahdolliseen korvaukseen tai sen epäämiseen.

Isäni testamenttasi koko omaisuutensa äidilleni täydellä omistusoikeudella. Isäni kuoltua äiti luopui omistusoikeudesta ja pidätti omaisuuteen vain elinikäisen hallintaoikeuden. Myöhemmin jaoimme isäni kuolinpesän äitini ja sisarusten kanssa. Äitini teki testamentin, jossa lasten aviopuoliosoiden avio-oikeus on suljettu pois. Onko puolisollani oikeutta isältä tulleeseen omaisuuteen?

Vastaus:

Asia vaatii viime kädessä testamentin, perukirjan ja perinnönjaon asiakirjojen ehtojen tutkimista, mutta alla on tiivistettynä tärkeitä kohtia kysymykseesi.

Aviopuolisolla ei ole vielä omistusosuutta sinun omaisuuteesi eli avio-oikeus toteutuu käytännössä vasta avioeron yhteydessä. Avio-oikeus tarkoittaa siis sitä puolisoiden omaisuuden jakoa tasan, jos puolisot eivät ole muuta avioehtosopimuksessa sopineet tai testamentissa ei ole rajoitettu jotain omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle.

Äitisi voi tehdä testamentin omistamastaan omaisuudestaan eli siihen omaisuuteen sai jo tehtyä ehdon puolisosi avio-oikeuden poissulkemisesta. Äitisi ei puolestaan voi testamentissa sulkea avio-oikeutta pois siitä osasta omaisuutta, johon hänellä on vain elinikäinen hallinta-oikeus. Tämä omaisuuden osa kuuluu siis jo teille sisaruksille. Tästä omaisuudesta ja myös muusta omaisuudesta voit tehdä puolisosi kanssa avioehtosopimuksen, jossa puolisosi avio-oikeutta rajoitetaan (yleensä avio-oikeutta rajoitetaan samalla molempien puolisoiden kohdalla).

Myös isäsi testamentissa saattaa olla avioehdon poissulkeva ehto, mikä kannattaa myös varmistaa, koska tällöin ei välttämättä ole tarvetta enää muutoin rajoittaa aviopuolison avio-oikeutta.

Vanhemmillani on pitkän avioliiton aikana kertynyt omaisuutta, joka on vain toisen nimissä. Molemmat ovat osallistuneet tämän omaisuuden kartuttamiseen. Lisäksi heillä on omilta vanhemmiltaan perintönä saatua omaisuutta. Vanhemmista toinen on suosinut yhtä lapsista antamalla tällä rahanarvoisia etuja. Lisäksi minulle on vihjailtu, että tämä lapsi saisi omaa osuuttaan suuremman osuuden vanhempien varallisuudesta. Millaisia mahdollisuuksia minulla turvata oma ja mahdollisesti muiden sisarusten tasapuolinen kohtelu perintöasioissa?

Vastaus:

Vanhempien elinaikana ei voi helposti puuttua heidän oikeuteensa päättää omasta omaisuudestaan ja sen käytöstä. Heidän kanssaan voi tietysti keskustella omaisuudesta ja esimerkiksi lasten tasapuolisesta kohtelusta.

Lasten tasapuolista kohtelua on sitä vastoin turvattu laissa, kun vanhemman kuoleman jälkeen laaditaan perukirjaa ja tehdään perinnönjakoa. Tällöin voi omaa asemaa turvata eri keinoin kuten esimerkiksi vaatimalla, että vanhemman elinaikanaan yhdellä lapselle annetut tavanomaista arvokkaammat lahjat otetaan huomioon sinun perintöosuutta kasvattavina erinä. Myös yhdelle lapselle annetut vakuutuskorvaukset voivat olla sellaisia, jotka voivat nostaa sinun perintöosuutta, jos niiden huomioimista on vaadittu.

Lähettämissäsi tiedoissa oli maininta, että toinen vanhempi aikoo mahdollisesti rajoittaa lasten perintöosuuksia testamentilla. Tällöin sinulla on aina mahdollisuus vaatia vähintään lakiosaa eli puolta normaalista perintöosuudesta.

Se, miten asia lopulta ratkeaa, riippuu monesta tekijästä ja sitä varten tarvittaisiin tietoa testamenteista, aviehtosopimuksista, elinaikana annetuista lahjoista, lahjaluonteisista kaupoista, maksetuista vakuutuskorvauksista yms.

Olen lähestymässä eläkeikää. Haluaisin vielä hyväkuntoisena järjestää asiani siten, että omat raha-asiani ja terveydenhoitoni järjestettäisiin toivomallani tavalla sitten, kun en mahdollisesti enää pysty sairauden tai muun syyn takia kykene päättämään asioistani. Mikä olisi hyvä tapa järjestää näiden asioiden hoitaminen tulevaisuudessa?

Vastaus:

Asioiden hoitamiseksi on hyvä tehdä lista itselle tärkeistä asioista ja kuinka näiden asioiden kanssa toimitaan sitten, kun ei enää itse kykene päättämään asioista. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia vaihtoehtoja ja onko joku läheinen henkilö tai useampia henkilöitä, jotka voivat käytännössä sitten tehdä päätöksiä asioiden hoitamisessa.

Tämän jälkeen voi edunvalvonnasta tehdä valtakirjan, jolla voit antaa valitsemallesi henkilölle valtuudet hoitaa sinun omia (raha)asioita. Valtakirjassa voit määritellä sitten tarkemmin, miten eri omaisuuden kanssa toimitaan ja mihin omaisuutta käytetään (hoidon järjestäminen, merkkipäivälahjat yms.)

Hoitotestamentilla on mahdollista antaa tarkempia ohjeita oman hoidon järjestämisestä tai halutessa myös hoidon lopettamisesta vaikeiden parantumattomien sairauksien yhteydessä. Hoitotestamenti ja edunvalvonnan valtakirja kannattaa useimmiten tehdä yhtä aikaa, koska tällöin on helpointa tehdä ratkaisuja tulevista käytännön järjestelyistä. Esimerkiksi joillekin on tärkeää, että heille järjestetään säännöllisesti hierontaa, minkä vuoksi edunvalvojan on varattava varoja laskujen maksamista varten.

Tavallinen testamentti soveltuu hyvin, kun omaisuutta on tarkoitus antaa testamentilla muutoin kuin perintökaaren mukaisesti.  Testamentin ehdoissa voi esimerkiksi määrätä, jos haluaa antaa hyvitystä tai palkkiota henkilölle, joka on osallistunut sinun asioiden hoitamiseen.

Minä ja puolisoni suunnittelemme muuttamista Espanjaan, kun jäämme eläkkeelle ensi vuonna. Meillä on yhteisesti asunto-osake, kesämökki ja varoja säästössä rahastoissa. Asunnosta ja mökistä emme luovu ainakaan heti aluksi. Haluaisimme jättää nämä omaan käyttöön ja mahdollisesti perinnöksi lapsillemme. Mitä meidän tulee suunnitella omassa verotuksessa ja perintöverotuksessa, jos päätämme jäädä pysyvästi Espanjaan?

Vastaus:

Tuloverotuksessa kannattaa harkita, siirtääkö verotuksen Espanjaan ja vai säilyykö normaali verovelvollisuus Suomessa. Verotuksen siirtämisessä Espanjaan on keskeisintä, että muutto on pysyvä, sillä muussa tapauksessa verovelvollisuus säilyy Suomessa. Yksityissektorin (usein yritykset) eläkkeissä verotuksen voi siirtää Espanjaan, mutta julkisensektorin eläkkeet verotetaan aina Suomessa. Myös kiinteän omaisuuden myynnistä verotetaan jatkossakin Suomessa. Rahastojen verotukseen voi vaikuttaa, onko ne suoria sijoituksia vai vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa/säästövakuutuksessa olevia varoja. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin varautua myös siihen, että verotus voi muuttua, koska Suomi on ehdottanut Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen muuttamista.

Perintöverotukseen vaikuttaa perinnönjättäjän ja -saajan asuinvaltio sekä omaisuuden laatu (kiinteä/irtain). Esimerkki 1: kiinteästä omaisuudesta maksetaan aina vero omaisuuden sijainvaltiolle. Esimerkki 2: Espanjassa asuneen perinnönjättäjän jälkeen perintöveroa maksetaan Suomeen, jos perinnönsaaja asuu Suomessa.

Perintöasioissa kannattaa harkita myös testamenttiehtoa, jolla perintöön määrätään sovellettavaksi Suomen lakia. Tämä voi helpottaa lasten ja lesken asemaa erityisesti silloin, kun lapset asuvat Suomessa. Tätä koskeva säännösmuutos on tullut voimaan elokuussa 2015

Kiinteän omaisuuden (kesämökki) kiinteistövero maksetaan jatkossakin Suomeen eli siihen ei muutto Espanjaan vaikuta.

Verotuksen osalta kannattaa pohtia vaihtoehtoja (esim. muutto aluksi tilapäisesti vai muutto heti pysyvästi) ja ottaa tarvittaessa yhteyttä asiakaspalveluumme, joka auttaa veroasian ratkaisemisessa.

Teimme tädin kuoleman jälkeen teimme perukirjan. Uskottuina miehinä oli naapurin pariskunta, joka arvioi tädiltä jääneen asunto-osakkeen hinnan. Perusteluiksi laitettiin, että hinta vastaa alueen muita asunto-osakkeita. Tämä hinta laitettiin perukirjaan. Nyt verotoimistolta on tullut päätös, jossa tädin asunto-osakkeen hintaa on nostettu n. kolmasosalla. Tämä nosti perintöveron määrää, koska maksamme veroa nyt myös korkemman veroprosentin mukaan.  Haemme muutosta päätökseen, mutta mitä pitäisi selvittää ennen hakemuksen lähettämistä?

Vastaus:

Asunto-osakkeen arvostamisen näyttää johtuvan siitä, mitä tietoja arvostuksessa on käytetty. Verottaja käyttää yleensä alueen kauppahintoja asunto-osakkeiden arvon määrityksessä. Perukirjassa olevassa asunto-osakkeen hinta-arviossa ei ollut tieto siitä, että perustuiko hinta toteutuneisiin asunto-osakkeiden kauppoihin, myynti-ilmoituksiin vai johonkin muuhun tietoon. Ensimmäiseksi kannattaakin selvittää, että perustuuko teidän käyttämä hinta-arvio samoihin asunto-osakkeiden kauppatietoihin kuin verottajan. Jos olette käyttäneet samoja kauppahintatietoja, voi olla sattunut inhimillinen virhe (esim. laskuvirhe tai kirjoitusvirhe) verottajalle tai teille.

Toiseksi ero voi johtua myös siitä, että olette käyttäneet asunto-osakkeen arvostamisessa eri tietoja (esim. myynti-ilmoitukset) kuin verottaja (kauppahinnat). Asunnon kunto voi vaikuttaa arvostamiseen ja verottaja on käyttänyt keskiarvohintaa, mutta asunnon kunto on ollut huonompi kuin keskiarvoasunnon. Tällöin pitäisi arvostamisessa laittaa ylös kaikki tiedot asunnon kunnosta. Lisäksi arvostamisessa voidaan huomioida myös alueen asunto-osakkeiden yleinen hintakehitys, jos alueen asunto-osakkeilla on käyty kauppaa harvoin ja satunnaisesti.

Yhteenvetona on hyvä tarkistaa, että kaikki arvostamisessa käytetyt tiedot ja menetelmät on kirjattu muutoshakemukseen. Muutoshakemus voi siten menestyä paremmin, jos voitte osoittaa, että teidän arvostamismenetelmällä asunnon käypä arvo tulee tarkemmin määritetyksi kuin verohallinnon menetelmällä.

Mitä tietoja suosittelet tai olisi hyvä laittaa edunvalvontavaltakirjaan? Paljonko edunvalvontavaltakirjan tekeminen maksaa?

Vastaus:

Eduvalvontavaltakirjan tai edunvalvontavaltuutuksen sisältöön ei ole yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa, koska asioiden hoitaminen voidaan järjestää eri ihmisille eri tavoin. Yleensä edunvalvontaasiakirjassa sovitaan omaisuuden ja taloudellisten asioiden hoitamisesta, henkilökohtaisten asioiden järjestämisestä eri tilanteissa (esim. hoitopaikan valinta) sekä omaan terveyteen liittyvistä asioista. Tärkeä kohta on myös se, miten asioiden hoito järjestetään ja kuka asioista päättää käytännössä. Keskeistä onkin siis, että valtuutuksen saavalle henkilölle ei jää epäselvyyttä, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa ja että valtuutetulla on riittävät valtuudet toimia näissä tilanteissa.

Edunvalvontavaltakirjaa on hyvä täydentää lisäksi hoitotestamentilla, jolla voi tarkemmin määritellä, miten omat hoito- ja terveyspalvelut tulisi järjestää. Hyvä ja käytännössä toimiva tapa on myös keskustella valtuutettavan henkilön kanssa asioiden hoitamisesta etukäteen, jolloin valtuutettu pystyy sitten aikanaan selkeämmin päättämään asioiden hoitamisesta.

Edunvalvontakirjan hinta on meillä aina kiinteä ja hinta määräytyy työmäärän perusteella. Normaalisti hinta on 250,00 – 300,00€ (sisältäen arvonlisäveron 24%).

Autamme mielellämme edunvalvontavaltakirjaan liittyvissä asioissa ja parhaiten meidät tavoittaa tällä sivulla oleville yhteystiedoilla.

Saimme sukulaiselta perinnöksi asunto-osakkeen, jota ajettelimme vuokrata ainakin lyhyen aikaa. Mietimme vielä, mitä meidän tulisi ottaa huomioon verotuksessa, ettei vuokrauksesta tule mätkyjä jatkossa. Onko asunnon verotuksessa jotain, joka pitäisi erityisesti muistaa, esim. vähennyksinä?

Vastaus:

Asunto-osakeyhtiön vastikkeiden verokohtelu on varmistettava. Muista asuntoon liittyvistä kuluista täytyy arvioida, voidaanka ne vähentää vuokratuloista vai vasta asunnon myynnin yhteydessä luovutusvoitosta. Lähtökohtaisesti kaikki asunnon vuokraukseen liittyvät kulut voidaan vähentää vuokratuloista ja merkittävät asunnon parannukset sekä korjaukset vähennetään vasta asunnon luovutushinnasta myynnin yhteydessä.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että  pääomatuloverotukseen ja myös asunnon myynnin verotukseen on tulossa muutoksia vuonna 2016. Nämä kannattaa tarkistaa, kun harkitsette asunnon myynnin ajankohtaa.

Teidän verotukseen voi vaikuttaa myös asunto-osakkeen arvo perukirjassa, koska sitä käytetään luovutusvoittojen ja -tappioiden laskennassa. Ellei perukirjaa ole vielä tehty, niin suosittelen harkitsemaan, myydäänkö asunto-osake nopeasti, pidetäänkö asuntoa pitempiaikaisesti vuokralla tai päätättekö toimia asunnon kanssa jollain muulla tavalla. Tällöin voi paremmin suunnitella asunnosta meneviä eri veroja kuten perintövero, vuokratulojen verotus ja luovutusvoittojen/-tappioiden verotus.

Se, mikä on verotuksellisesti edullisinta teidän tapauksessa, valitaan sen mukaan, miten aiotte jatkossa toimia asunnon suhteen.

Onko vanhemmilla äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, kun alaikäinen on yhdistyksen jäsenenä? Esimerkiksi ei jäseninä olevilta vanhemmilta on voitu joissain yhdistyksissä evätä äänioikeus lapsen puolesta.

Vastaus:

Alaikäisen ollessa jo yhdistyksen jäsen, on yhdistyslaissa säädetty 15 vuotta täyttäneellä yhdistyksen jäsenelle äänioikeus. Äänioikeutta 15-vuotias voi käyttää pääsääntöisesti itse. Äänioikeutta ei voi kuitenkaan käyttää asiamiehen välityksellä. Näistä voidaan tosin säätää poikkeuksia yhdistyksen säännöissä eli tältä osin täytyy yhdistyksen säännöistä varmistaa, onko siellä määrätty jotain äänioikeudesta ja sen käyttämisestä. Esimerkiksi joidenkin yhdistysten säännöissä on määritelty, että osallistumis- tai äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa on myös muilla kuin varsinaisilla jäsenillä.

Jos kyse on 12-14 vuotta täyttäneistä alaikäisistä, niin tällöin huoltajat/vanhemmat päättävät asioista alaikäisen puolesta ja alaikäisen mielipidettä on kuultava tällöin yhdistyksen äänestyksissä. Toisaalta huoltajien/vanhempien äänioikeus voi olla ristiriidassa yhdistyslain kanssa, jossa kielletään asiamiehen käyttö ilman, että säännöissä on tästä maininta. 12-14 vuotta täyttäneiden osalta olisi siten hyvä olla jo yhdistyksen säännöissä määräyksiä, jotta vältytään epäselviltä tilanteilta yhdistyksen kokouksissa.

Jos äänioikeus vanhemmalta on evätty yhdistyksen kokouksessa, pitää epääminen varmistaa erikseen, millä perusteella se on tehty. Se voi perustua myös muihin syihin kuin ei-jäsenyyteen tai edustamiseen vastoin yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyslakia. Esim. jäsenmaksun maksamattomuus voi olla peruste äänioikeuden epäämiselle.

Ehdotukseni on, että ensiksi selvitetään yhdistyksen säännöissä olevat määräykset äänioikeudesta ja äänioikeuden käyttämisestä asiamiehen välityksellä. Jos yhdistyksen säännöt ovat äänioikeuden ja edustamisen osalta epäselvät, voi toisessa vaiheessa ottaa asian esille yhdistyksessä. Yhdistys voi sitten ottaa kantaa mahdolliseen sääntömuutokseen.

Yhteenvetona en voi sanoa varmaa vastausta, koska monilta osin asian ratkaisuun vaikuttaa jokaisen yhdistyksen omat säännöt ja miten tarkasti niissä on asioista määrätty.

Mitä muutoksia on metsäverotuksessa tänä vuonna (2017)?

Vastaus:

Muutoksia on useita. Metsälahjavähennys on tullut uutena vähennyksenä, jos riittävän suuri metsä on saatu lahjaksi 1.1.2017 tai myöhemmin. Arvonlisäveroilmoittamiseen on tullut helpotuksia, jos ilmoitettavalla kaudella ei ole syntynyt kuluja/tuloja. Myös itse ilmoittamisessa on tullut muutos, kun verotilipalvelu on korvautunut Omavero-palvelulla. Arvonlisäilmoituksen korjaaminen tehdään uudella korjaavalla ilmoituksella aiemman lisäilmoituksen sijaan.

Yrittäjävähennys on myös uutena tullut muutos, jonka vaikutus metsätalouden verotukseen on hyvä arvioida erikseen. Verotuksen yhtenäistämisohjeet vuodelle 2016 sekä Perintö- lahjaverotuksen arvostamisohjeen päivitykset kannattaa myös varmistaa mm. osapäivärahan ja matkakustannusten osalta. Perintö- ja lahjaveron asteikkoja sekä puoliso- ja alaikäisvähennyksiä on muutettu, jolloin nämä kannattaa huomioida, jos metsäomaisuutta on siirtynyt tai siirtymässä lahjalla tai metsäomaisuutta on tullut perintönä.

Myös muita metsäverotukseen tai siihen liittyviä muutoksia on ja nämä kannattaa varmistaa aina tapauskohtaisesti. Tarkempaa tietoa saa esimerkiksi verohallinnosta. Voit pyytää myös meitä ottamaan yhteyttä sinuun, niin voimme keskustella tarkemmin sinulle sopivista vaihtoehdoista.

Lähisukulaisellani on sairauden takia heikentynyt kyky päättää asioistaan ja hän on hoitokodissa. Hänellä on vain kiinteää omaisuutta ja haluaisimme, että hän saisi siitä paremmin hyötyä myymällä sen ja käyttämällä varat sitten palveluiden hankintaan itseään varten. Hänellä on tällä hetkellä sopimus pankin kanssa, että yksi meistä lähisukulaisista voi hoitaa hänen talousasioitaan. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia, jotta hän saisi myytyä kiinteistöt?

Vastaus:

Lähisukulainen on voinut varautua tällaisten tilanteiden varalle tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Tällainen valtuutus on nimenomaan tämänkaltaisten tilanteiden varalle, kun henkilö ei enää kykene päättämään omista asioistaan sairauden tai vastaavan syyn takia. Edunvalvontavaltuuksessa voi siten olla määritelty, miten toimitaan omaisuuden eli kiinteistöjen suhteen ja kuka/ketkä toimivat valtuutuksensaajina. Edunvalvontavaltuuksen saa voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen eli vahvistamista täytyy pyytää maistraatilta. Tarkempia ohjeita edunvalvontavaltuuksesta ja sen vahvistamista saa paikallisesta maistraatista.

Toiseksi kannattaa selvittää, mitä on sovittu pankin kanssa raha-asioiden hoidosta. Yleensä nämä valtuutukset eivät kata kiinteistöjen myyntiä, mutta siitä voi olla määrätty joissain tilanteissa myös näissä valtuutuksissa. Tällöin voi olla mahdollista toimia myös tämän valtuutuksen puitteissa, kun tarkoitus on myydä kiinteistöjä.

Kolmas vaihtoehto on sitten selvittää edunvalvojan määrääminen äidillesi. Tätä varten tehdään hakemus maistraattiin ja liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus, josta ilmenee tarve edunvalvonnalle. Tällöin kannattaa ottaa jo aikaisessa vaiheessa esille se, kuka voisi olla sopiva edunvalvojaksi, jos on tarkoituksenmukaista asioiden nopean hoidon (mm. kiinteistöjen myynti) takia harkita muuta kuin julkista edunvalvojaa. Kannattaa muistaa, että edunvalvojalla on sitten velvollisuus pitää yllä tietoja, miten äidin asioita on hoidettu (tilivelvollisuus).

Neljäs vaihtoehto on, että äitisi myy itse kiinteistöt, jos sairaus ei vielä ole edennyt liian pitkälle. Tältä osin olisi hyvä kuitenkin varmistaa äitisi kyky päättää asioista esim. hoitavan lääkärin ja maistraatin kanssa, jottei myynnin kanssa tule ongelmia jälkikäteen.

Meillä on kuolinpesässä useita osakkaita ja yksi osakkaista on eri mieltä pesänjakamisesta. Perukirja on tehty ja kaikki ovat sen hyväksyneet. Myös verottaja on hyväksynyt perukirjassa käytetyt arvot eikä perinnön perusteella tullut perintöveroa maksettavaksi.  Eri mieltä oleva osakas haluaa perinnönjakoa varten pesänjakajan. Miten tulisi perinnöjaon kanssa toimia ja voiko perintöverotus muuttua, jos pesänjakaja muuttaa perukirjan arvoja?

Vastaus:

Perukirjan arvoja voidaan käyttää myös perinnönjaossa ja siitähän oli osakkailla jo verottajan päätös. Perukirjan arvoista voidaan poiketa perinnönjaossa, jos niiden arvoissa on tapahtunut muutoksia eli esimerkiksi osakkeiden arvot ovat nousseet tai laskeneet. Tämä ei kuitenkaan muuta perintöverotusta vaan se vaikuttaa osakkaiden saamaan perintöosuuden määrään. Poikkeuksellisesti myös perintöverotuksessa käytetyt arvot voivat muuttua, jos verottaja katsoo, että omaisuus on perukirjassa arvostettu liian alhaiseen arvoon.

Pesän osakkaalla on perintökaaren perusteella oikeus vaatia käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajalla on oikeus saada tehtävän hoidosta kohtuullinen korvaus pesän varoista eli tämä vähentää osakkaille jaettavia perintöosuuksia. Pesänjakajan lisäksi kustannuksia syntyy myös käräjäoikeuden käsittelymaksusta, joka on yleensä 250 euroa hakemusasioissa.

Yhteenvetona oma ehdotukseni perinnönjaosta on, että selvitetään ensin, miltä osin osakkailla on eri näkemys pesän varoista, veloista ja pesän jakamisesta. Jos erimielisyydet voidaan ratkaista, niin tehdään yhteisesti hyväksytty perinnönjakokirja ja jako sen mukaan. Jos perinnönjakoa ei voi tehdä osakkaiden sopimalla tavalla, jää vaihtoehdoksi pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudessa. Pesän voi jättää yhteisellä päätöksellä myös jakamatta, mutta sitä kannattaa harkita huolellisesti, ettei pesän asioiden hoidossa tule ongelmia myöhemmin.

Sain tekijänoikeuksien haltijoita edustavalta yhtiöltä kirjeen ja siinä vaaditaan korvausta tekijänoikeusrikkomuksesta. Jos en maksa korvausta, niin asia viedään poliisitutkintaan ja tuomioistuin käsittelyyn. Rikkomus on kirjeen perusteella tapahtunut jakamalla liittymästäni elokuva vertaisverkossa. Mitään elokuvan jakamista ei tietääkseni ole tapahtunut.

Vastaus:

Kirjeisiin ei yleensä kannata jättää reagoimatta. Pyydä vähintään lisäaikaa asian selvittämiseen. Jos vaatimus on perusteeton, voit ilmoittaa kirjeen lähettäjälle lyhyesti, että vaatimus on perusteeton. Alla on muutamia kohtia, joiden perusteella voit arvioida saamaasi vaatimusta.

1. Varmista, onko sinun nettiliittymässä ollut laitteita, joissa on elokuvien jakoon soveltuvia ohjelmia, koska näissä ohjelmissa voi olla oletusasetuksena elokuvien tai muiden tiedostojen laittaminen jakoon automaattisesti. Tällöin laillisestikin hankittu elokuva on voinut lähteä jakoon vertaisverkossa ilman sinun erikseen antamaa vahvistusta.
2. Onko nettiliittymää käyttänyt myös joku muu henkilö, jonka laitteelta elokuvan jakaminen on voinut tapahtua? Tällöin vastuu elokuvan mahdollisesta laittomasta jakamisesta on tällä henkilöllä.
3. Onko kirjeessä mainittu Ip-osoite ja onko tämä sinun käytössä? Omalta operaattoriltasi voit varmistaa, onko ip-osoite aito ja ollut kirjeessä väitettynä aikana sinun käytössä.
4. Varmista kirjeenlähettäjältä tai markkinaoikeudesta, onko ip-osoite sama kirjeessä ja kirjeessäsi mainitussa markkinaoikeuden päätöksessä. Jos ip-osoitteessa on ero, voi kirje olla lähetetty väärälle henkilölle.

Yhteenvetona suosittelen ottamaan yhteyttä tekijänoikeusasioita hoitavaan lakimieheen, jos asiaan ei löydy mielestäsi selkeää ratkaisua.

Aiomme puolisoni kanssa rekisteröidä avioehdon. Mitä tarkoittaa rekisteröintieste ”avioeroa ei ole pistetty vireille”? Voiko esim. ulkomaille muutto olla tällainen este? Toiseksi sopiiko avioehtosopimuksen todistajaksi puolituttu naapuri ja mitä tietoja naapurista täytyy tarkistaa?

Vastaus:

Avioehto voidaan rekisteröidä, jos avioeroa ei ole haettu käräjäoikeudelta. Avioero tulee vireille, kun sinä tai puolisosi on tehnyt avioerohakemuksen käräjäoikeudelle. Ilman hakemusta ei avioero tule vireille. Ulkomaille muutto ei Suomen lain mukaan laita avioeroa automaattisesti vireille, mutta muiden maiden sääntelystä en osaa sanoa.

Avioehtosopimuksen todistajien on oltava ”esteettömiä”. Tämä tarkoittaa aikaisempia puolisoita, lapsia, lapsenlapsia, vanhempia, isovanhempia, sisaruksia ja muita näihin rinnastettavia henkilöitä. Toinen vaatimus todistajalle on, että todistaja ei saa olla alle 15 vuotias tai holhouksen alainen. Tältä osin sinun on tarkastettava todistajan tausta (ei ole edellä mainittu sukulainen ja on yli 15 vuotias eikä ole holhouksessa). Muilta osin ei naapurilta tarvita tietoja todistamista varten.